Yli varojen eläminen ei käy

Lauantai 6.2.2010 - Marco Roth

Valtiovarainministeriö julkisti (1.2) raporttinsa "Julkinen talous tienhaarassa". Raportin viesti on selkeä: säästöjä, veronkorotuksia ja rakenteellisia uudistuksia on luvassa alkaneena vuosikymmenenä. Julkista taloutta on vahvistettava joka vuosi 1,5 miljardilla, jotta talouden kestävä tasapaino v. 2020 saavutetaan. Raportti perustuu tämän hetken arvioihin tulevasta talouskehityksestä, jonka arvellaan olevan maltillista kasvua. Uusi notkahdus vuosikymmenen aikana tarkoittaisi raportin arvioitakin suurempaa kestävyysvajetta julkiseen talouteen.

Lue lisää »

Budjetissa on vaihtoehtoja

Torstai 24.9.2009 - Marco Roth

Eduskunta käsittelee valtion ensi vuoden budjettia. Budjettia rakennetaan tilanteessa, jossa neljäsosa budjetin menoista katetaan velalla, kansantalouden tukijalkana ollut vientiteollisuutemme supistuu eikä korvaavia vaurauden lähteitä ole selkeästi näköpiirissä. Työllisyys heikkenee ja työttömyys sekä konkurssit lisääntyvät. Puolueiden ratkaisuvaihtoehdot näihin haasteisiin määrittävät puolueiden arvostukset ja konkreettisen poliittisen linjan.

Lue lisää »

Nollakasvua, globaalia inflaatiosuota ja veroelvytystä pienituloisille

Lauantai 31.5.2008 klo 1:43 - Marco Roth

Vilkaisin aamulla eilistä Kauppalehteä ja silmiin osui uutinen dollarin noususta korkeimpaan arvoonsa yli viikkoon. Öljyn hinnanlasku ja USA:n pörssikurssien nousu avittivat kurssin nousua. Tämä nähtiin maailmantalouden piristymisen enteenä.

Ikävä olla pessimisti, mutta en usko pahimman olleen vielä takana. Heikon dollarin perussyyt ovat syvemmällä, vaihtotaseen vajeessa, dollarin ylitarjonnassa maailmalla ja nollakasvun aiheuttamissa koronlaskuissa. USA:n kauppataseen vaje on supistunut alimmalle tasolleen viiteen vuoteen. Lainanannon kiristyminen, kallistuva polttoaine ja ruoka sekä aleneva asuntojen hintakehitys tuntuvat kuluttajien kukkaroissa ja kulutuskysynnässä. USA:n nettovienti on kuitenkin niin vahvaa, että se kannattelee taloutta.

Vaikeuksia taloudessa ei ole vain USA:ssa. Isojen euromaiden taloudet ovat heikentyneet: Saksan kuluttajien tulevaisuuden luottamusta kuvaava Gfk-indeksi heikkeni ja Ranskan liike-elämän luottamusta kuvaava tunnusluku laski toukokuussa 2,5 vuoteen alimpaan arvoonsa. Suomenkin talouden suunta on selvä: kasvu hidastuu. Meillä kasvuluvut tuskin painuvat nollaan, mutta tälle ja ensi vuodelle ennustetut parin prosentin kasvuluvut ovat silti surkeita verrattuna edellisten vuosien kasvulukemiin.

Talouden vitsaus on nyt se, että samalla kun talouskasvu on alkanut hidastua, kuluttajahinnat ovat lähteneet nousuun. Inflaation ja hidastuvan talouskasvun yhdistelmä on vaikea yhtälö ratkaista. Tulevaisuuden iso kysymys on, miten inflaatio etenee jatkossa. Euroopan inflaatiossa on jo paljon muutakin kuin öljyn ja ruoan hintojen nousua. Korkea inflaatio sitoo EKP:n käsiä. Hintojen nousukierre tekee ohjauskoron laskemisesta vaikeaa.

Suomessa valtiontalous on onneksi hyvässä mallissa, ja tällä hetkellä valtiolla on rahoitussaamisia enemmän kuin velkaa. Elvytysvaraa näyttäisi siis olevan ja valtiovarainministeri Kataisen väläyttelemät veronkevennykset viittaavat siihen, että tätä varaa aiotaan syksyllä tai viimeistään ensi vuonna käyttää. Tulevassa veronalennuksessa on otettava huomioon myös sosiaalisia näkökohtia ja korjattava verotuksen rakenteellisia puutteita. Kataisella näyttää tähän olevan ainakin yritystä. Toivottavasti hän onnistuu.

Koulutus suomalaisen hyvinvoinnin avaintekijä

Keskiviikko 6.2.2008 klo 15:15 - Marco Roth

Miksi Suomi pärjää maailman taloudellisessa kisassa niin hyvin ja tarjoaa kansalaisille kohtuullisen kattavia palveluja? Jouluna ilmestynyt arvovaltaisen pohjoismaisen professoriryhmän analyysi pohjoismaisen hyvinvointi- ja talousmallin nykytilasta ja tulevaisuudesta antaa tähän kohtuullisen hyviä vastauksia.

Ryhmä kokosi kattavan kuvauksen siitä, mitkä ovat Suomen haasteita, jos hyvinvointia halutaan ihmisille myös tulevaisuudessa. Professoriryhmän analyysin mukaan pohjoismainen hyvinvointi- ja talousmalli on hyvä, mutta ei tulevia haasteita ajatellen riittävän hyvä.

Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, mutta uudistamisen tiellä on liiallinen tyytyväisyys vallitseviin oloihin ja kyvyttömyys tiedostaa uudistusten tarve. Professoriryhmän mukaan korkeampi syntyvyys tai lisääntyvä maahanmuutto eivät ratkaise Suomen julkisen talouden rahoitusongelmia. Myös ennestään korkeiden veroasteiden edelleen nostaminen voi osoittautua kansantaloudelle kalliiksi.

Professorit suosittelevat ikärakenteen muuttumisen vuoksi vähentämään tukiriippuvuutta ja nostamaan työllisyysastetta. Myös hyvinvointivaltion vastuualuetta olisi rajattava tarkemmin ja julkista palvelutarjontaa tehostettava. Suomalainen hyvinvointi- ja talousmalli on puutteista huolimatta pärjännyt hyvin, vaikka sen olisi talousteorioiden mukaan pitänyt korkean verotusasteensa vuoksi osoittautua muita heikommaksi. Salaisuus lienee siinä, että malli on kyennyt ylläpitämään merkittävää sosiaalista liikkuvuutta.

Tuloeroista ollaan montaa mieltä, mutta yhtä mieltä ollaan siitä, että niiden ei tule periytyä. Tässä Suomi on onnistunut hyvin; yhdistämään tehokkuuden ja tulotasauksen vaatimukset siksi, että merkittävä osa verotuloista on ohjattu lapsiperheiden ja koulutuksen tukemiseen. Siis sosiaalisen liikkuvuuden avaintekijöihin. Suomessa pääsee koulutuksen kautta etenemään tavalla, joka muissa maissa on hyvin vaikeaa.

Investoinnit inhimilliseen pääomaan ja nuorten osaamiseen ovat aina sijoitus yhteiskunnan tulevaisuuteen. Tähän pääomaan valtion ja kuntien on satsattava myös jatkossa, jos kattavaa hyvinvointia halutaan tarjota vielä lastemme lapsille.

Marco Roth
Pirkanmaan piirin tj