Kohti talouden ja rahamarkkinoiden yhdentymistä

Maanantai 17.5.2010 klo 3:06 - Marco Roth

Euro-valuutta selvisi ensimmäisestä kiirastulestaan, kun EU-johtajien kriisikokouksessa 8.-9.5 rakennettiin tukipaketti Kreikalle. Samassa yhteydessä luotiin kauaskantoisia linjanvetoja EU:n tulevalle kehitykselle. Pähkinänkuoressa tehdyt päätökset tarkoittavat oman valuutan vahvaa tukemista ja harppauksia kohti EU:n yhteistä talous- ja finanssipolitiikkaa. Kokouksen selkeä viesti oli: Jos haluamme menestyksen takaavat yhteiset markkinat ja yhteisen valuutan, meillä ei ole varaa 27 kansalliseen talouspolitiikkaan.

Lue lisää »

IMF varovainen alkaneen kasvun kestävyydestä

Perjantai 29.1.2010 klo 2:32 - Marco Roth

Tuoreessa talouskatsauksessaan Maailman valuuttarahasto IMF ennustaa tälle vuodelle 3,9 % kasvua ja ensi vuodelle 4,3 % kasvua maailmantalouteen. Nousu tulee tapahtumaan pääasiassa kehittyvien maiden vetämänä. Kehittyneet maat laahaavat perässä. Seuraavien vuosien maailmatalouden tasapainoa kuvastaa se, että Kiinan (10%), kehittyvien Aasian maiden (8,4%) ja Intian kasvuvauhti on huimaa verrattuna euroalueen (1%), Japanin (1,7%) ja USA:n (2,7%) kasvulukuihin. Myös Lähi-idän (4,5%), Afrikan (4,3%) ja Kaakkois-Aasian (4,7%) maiden kasvu ylittävät länsimaiden kasvulukemat. Muutamien vuosien kuluessa tämä alkaa näkyä maailmanpoliittisissa voimasuhteissa. Elvytysmiljardeja IMF toivoo yhä syötettävän talouteen, koska kasvu ei ole vielä vahvalla pohjalla.

Lue lisää »

Apulantaa maailmantalouden rattaissa

Tiistai 8.9.2009 klo 2:10 - Marco Roth

Tänään juoksumatolla hölkötellessäni taustalla soi Apulannan Ravistettava ennen käyttöä -biisi. Kuuntelin sitä miettiessäni tämänpäiväistä pankkiirien kokousta Baselissa, Sveitsissä. Siellä EKP:n pomo Jean-Claude Trichet näki talouslaman vapaan pudotuksen jo päättyneen ja edessä olevan pomppuisen tien ajanjakso. Kokouksessa viitattiin OECD:n viime viikon lukuihin, jotka veikkasivat talouden lähtevän kasvuun jo tällä vuosineljänneksellä USA:ssa, Japanissa, Saksassa ja Ranskassa. Sukellusta jatkaisivat edelleen mm. Iso-Britannia ja Canada.

Lue lisää »

Ennustuksia ja säästöjen piikkilankaa

Torstai 26.3.2009 klo 2:50 - Marco Roth

Etla ennusti tänään, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 6,5 prosenttia ja ensi vuonna kasvu jää nollaan. Ennusteen mukaan työttömiä tulee talouskriisin vuoksi lisää noin 100 000.

Jos tässä olisi talouskriisin pohjat, niin selviäisimme siitä melko pienin kolhuin. Näin ei välttämättä ole. Etlan luvut perustuvat arvioon, jonka mukaan lasku pysähtyy Yhdysvalloissa vuoden 2009 jälkipuoliskolla, ja Eurooppa ja Japani seuraavat samaa suuntaa vuosineljänneksen tai pari myöhemmin. Ennusteen mukaan luottamus rahoitusmarkkinoihin palaa ennalleen melko pian ja asuntomarkkinoilla tilanne vakautuu. Toivottavasti näin käy, muuten ennustetut luvut tulevat olemaan vielä rumemmat.

Lue lisää »

Haamurahakuplan puhkeamisesta ja varautumisesta hitaamman kasvun vuosiin

Sunnuntai 13.7.2008 klo 22:08 - Marco Roth

Joskus hyvät uutiset tuntuvat pelottavilta. Tämänsuuntaisia tuntemuksia tuli kun Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n johtaja Dominique Strauss-Kahn totesi eilen, että pahin vaihe globaalissa talouskriisissä on ohi. Tosin hän totesi, että maailmantalous ei ole vielä tasapainossa, vaan se on edelleen "jumissa taantuman kylmyyden ja inflaation poltteen välissä" ja kriisin taloudelliset vaikutukset ovat vielä edessäpäin.

Mitähän nämä vaikutukset tulevat olemaan? Huolestuneena olen seurannut sitä, miten rahoitusmarkkinoiden ongelmat ovat voimistumassa ja laajenemassa. Rahoitusmarkkinoita on paisutettu ilmalla, haamurahalla, josta ilmat imeytyvät jossain vaiheessa pois. Nyt jo USA:n pankkien markkina-arvosta on kadonnut yli tuhat miljardia dollaria. Maailmanmarkkinoiden ”haamuraha” on etsimässä reaalisia ostokohteita, minkä luulisin ennakoivan ilmojen suurempaa puhkeamista haamurahakuplasta.

Maailmantalouden käytettävissä olevasta rahasta 1 % on käteistä, 11 % on nk. lavennettua rahaa (broad money: luotolliset tilit yms), vakuudellisten rahamarkkinoiden osuus on 13 % ja johdannaismarkkinan osuus 75 %. Jälkimmäiset rahamarkkinat ovat syntyneet viimeisen 40 vuoden aikana, joten muutos on ollut raju. Niillä rahoitusta on voitu pumpata markkinoille, mutta niihin kertyy helposti haamurahaa, jolla ei ole reaalista arvoa.

Johdannaisten suuruus on noin 3000 miljardia dollaria päivässä, josta Suomen osuus on noin 10 miljardia dollaria. Kolmasosa tästä on luottoriskijohdannaisia. Suorat vaikutukset Suomeen tästä jäänevät siis aika pieniksi. Välilliset vaikutukset kansainvälisten markkinoiden kautta lienevät suuremmat. Inflaatio ainakin pysynee korkeana suurimmassa osassa maailmanmarkkinoita. USA:ssa ja joissain Aasian maissa tämän vaikutus lienee suurin sekä niissä maissa, jotka ovat taloudellisesti vahvasti sidoksissa näihin maihin. Euroopassakin inflaatio pysynee 5 prosentin tuntumassa pidempään kuin nyt on arvioitu.

Dollarin kurssi luultavasti heikkenee edelleen loppuvuoden aikana, vaikka FED:n pääjohtaja Ben Bernanke on viime viikkoina puhunut paluusta vahvan dollarin politiikkaan. Merkittävästi vahvistuvaan dollariin en usko, sillä siihen tarvittaisiin Fedin ohjauskoron reilua nostoa ja rahamäärän tulon vähentämistä markkinoille. USA:n markkinat ovat niin riippuvaisia kansalaisten ostovoimasta, että se romahduttaisi talouden. Niissä Aasian maissa, jossa taloudet perustuvat halpaan kustannustasoon ja vientiin, USA:n inflaatio ja taantuma sekä Euroopan taantuma näkyvät merkittävänä viennin vähenemisenä.

Globaalin talouden tila on tällä hetkellä niin herkkä, että se ei kestä isompia poliittisia mullistuksia. Voisivatko niitä aiheuttaa ruokamellakat tai Lähi-Idän herkkä tilanne? Suomen on varauduttava näihin muutoksiin, jotka tuovat vähintään hitaamman kasvun vuosia meille jatkossa. Uskoisin, että valtion taholta on tehty riskianalyysi niistä toimialoista, jotka sukeltavat pahiten ja toimintasuunnitelmat niiden varalle. Jos näin ei ole, sellainen pitäisi pikimmiten tehdä. Myös seutukunnittain pitäisi tehdä samanlainen riskianalyysi ja toimintasuunnitelma.