Eurolandian - ja uuden geopolitiikan - synnytystuskia

Keskiviikko 30.11.2011 klo 0:39 - Marco Roth

EU:n huippukokous viikkoa ennen Cannesin G-20 kokousta tarkoitti käytännössä tiiviimmän euroalueen, Eurolandin syntymistä. Talouskriisin synnyttämä paine käytännössä pakottaa alueen maat yhdentymiseen. Mikä on Suomen rooli tässä tiivistyvässä Euroopassa – tai onko sitä ollenkaan – sen tulevat ajat näyttävät. Vuosien takainen veikkaukseni EU:n jakautumisesta kahtia näyttää nyt todennäköisemmältä kuin koskaan. Kokonaan en usko, että Euroopassa palataan kansallisvaltioiden aikaan, mitä keskustelua joissain Euroopan maiden päivälehdissä kirjoitellaan.

Geopolitiikan ja maailmantalouden kehitykseen erikoistuneet think tankit Euroopassa ja maailmalla veikkailevat Euroopan tulevaa kehityssuuntaa. Valtaenemmistö veikkailee kriisin laukaisevan kivuliaan yhdentymiskehityksen, josta on seurauksena liittovaltion tapainen yhtenäinen Eurolandia. Kaikkia nykyisiä EU-maita ei uskota siihen kuuluvan. Toinen päälinja veikkauksissa etenee sen mukaan, että taloudellinen kriisi saa aikaan EU:n pirstaloitumisen ja sen seurauksena syttyy sota, joka tiivistää osan nykyisistä EU-maista tiiviimpään valtioliittoon. Jotain kautta ainakin osaa Eurooppaa käsittävä tiiviimpi Eurolandia tänne näyttää tällä vuosikymmenellä olevan syntymässä. Jos tiiviimpi liitto syntyy Etelä-Eurooppaan, siihen tullee mukaan heidän talouksiaan täydentämään maita Välimeren toiselta puolelta. Syntyykö sitten pohjoisempaan Eurooppaan sitten jotain löyhempää valtioiden liittoa? Tätä kehitystä on vaikeampi ennakoida.

Kaikkiaan tuleva vuosi näyttää maailmantaloudessa synkältä. Odotettavissa on reilun vuoden aikana n. 20 000 miljardin euron haamurahan häviäminen ja maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden pirstaloituminen. Kolmen valuutta-alueen – euron, dollarin ja yuanin – etääntyminen kiihdyttänee näitä tapahtumia. Näillä kaikilla on merkittävät vaikutukset eri maiden reaalitalouksiin. Reaalitalouksien vaikeudet tuovat mukanaan sosiaalisia levottomuuksia, jotka muuttanevat yhteiskuntia nykyisestä. Elämme tämän vuosikymmenen jälkeen hyvin erilaisessa maailmassa.

Ensi alkuun on tulossa läntisten maiden velkoihin n. kolmasosan alennus vuoden 2012 aikana ja vastaavan summan häviäminen kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. USA:n dollareiden kysynnän väheneminen ja maan paheneva talouskriisi leikkaavat 30% USA:n valuutasta. Euroopan velkakriisi toiminee liipaisimena USA:n kriisin laukeamiseen.

Kreikka käynee nyt läpi kivuliaan, mutta välttämättömän 5-10 vuoden matokuurin taloutensa kuntoon laittamiseksi, samanlaisen minkä keski- ja itä-Euroopan maat kävivät läpi ennen EU- jäsenyyttään. Samaan aikaan Iso-Britannia on etääntymässä EU:n ytimestä. Briteillä on suurin japanilainen omistus Japanin ulkopuolella. Japanin suuren systeemiriskin vuoksi tämä turva voi Iso-Britannialta lähivuosina kadota.

Tulevat kuukaudet tullevat osoittamaan, että USA on keskeinen maa mahdollisen systeemisen kriisin synnyssä. Viime viikolla kokoontunut kongressin superkomitea joutui toteamaan, että se ei ole kyennyt löytämään konkreettisia keinoja maan budjettivajeen vähentämiseksi. Samalla kun Euroopassa ryhdytään vähentelemään velkoja, USA:ssa velkataakka edelleen kasvaa.

Mielenkiintoisia aikoja elämme.