Kilpailukyvyn parantamisella pois taloussuosta

Keskiviikko 1.9.2010 klo 8:23 - Marco Roth

Etelä-Euroopan maat menettivät kilpailukykynsä kansainvälisillä markkinoilla ja joutuivat vaikeaan taloussuohon. Nyt Suomikin on samalla tiellä.

Viime vuosikymmenen aikana vaihtotaseemme ylijäämä on miltei yhtäjaksoisesti supistunut. Samanlainen suunta on ollut tehdasteollisuuden kannattavuudessa (Etlan Toimialojen kannattavuus -selvitys 2009) ja kustannuskilpailukyvyssä teollistuneisiin maihin nähden (Euroopan komissio 2010). Vaihtotasetta ovat pienentäneet vientiteollisuuden myyntihintojen laskukausi sekä työkustannusten ja ulkomailta tuotavien välituotteiden hintojen nousu.

Kilpailukyvyn heikkenemiseen on vaikuttanut myös ajoittainen euron vahvistuminen, sillä Suomi käy euroalueen maista eniten kauppaa euroalueen ulkopuolisten maiden kanssa. Tosin Suomen viennin rakenne, jossa vientituotteiden tuotantoon tarvitaan paljon ulkomailta tuotuja välituotteita, vähentää valuuttamuutosten vaikutuksia.

Turvataksemme suomalaisten tuotteiden kilpailukyvyn tarvitsemme nykyistä parempaa tuottavuuskehitystä, maltillista työvoimakustannusten kasvua ja tuotannon arvonlisäyksen hinnan kohenevaa kehitystä. Kokonaistuottavuus on pysynyt meillä melko hyvänä, pääasiassa sähköteknisen teollisuuden nopean tuottavuuskasvun ansiosta. Toimialakohtaiset ja yrityskohtaiset erot tuottavuudessa ovat merkittävät ja varsinkin palvelujen tuottavuuskehitys on heikkoa. Selvitäksemme kovenevassa kilpailussa meidän on satsattava koulutukseen ja t&k- työhön.

Suomalaisten tuotehintojen pitää olla sellaisia, että niille löytyy ostajia ulkomailta ja niillä voidaan kilpailla tuontituotteiden kanssa. Työkustannuksemme ovat nousseet koko 2000-luvun ajan.

Erityisesti vuoden 2007 jälkeen sovittujen korkeiden palkankorotusten ja samanaikaisesti tapahtuneen tuottavuuden laskun seurauksena kilpailukyky heikkeni. Tulevien vuosien palkkaratkaisujen tulee olla erityisen maltillisia.