Miten Suomi selviää talouskarikoiden yli?

Keskiviikko 18.8.2010 klo 9:37 - Marco Roth

Suomessa menee tällä hetkellä melko hyvin. Edessä on kuitenkin karikoita, jotka meidän pitää turvallisesti ohittaa.

Yksi suurimmista haasteista – kuten koko Euroopassa - on julkisen talouden vakaus ja tasapaino. Julkisen talouden menot kasvavat ja tulot vähenevät. Tämän on muututtava. Jatkuva velkaantuminen johtaa palvelujen ja perusturvan heikkenemiseen ja iskee erityisesti pienituloisiin. Tämä kierre pitää katkaista ennen kuin markkinoiden veitsi on kurkulla ja edessä on vain hätäratkaisuja. Monet Etelä-Euroopan maat ovat tästä varoittavina esimerkkeinä. Oma haasteensa on myös voimakas kotitalouksien velkaantuminen, joka näkyy tulevina vuosina niin yksityistalouksissa kuin kansantaloudessakin.

Tuloja yhteiskuntaan saadaan lisää kun pidetään huolta osaamisesta, työssäkäynnistä ja hintakilpailukyvystä. Tämä tarkoittaa korkeatasoisen koulutuksen ylläpitämistä perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen ja korkeakouluopintoihin. Lisää työvuosia saadaan kannustamalla ahkeraa opiskelua, parantamalla työelämän johtamista ja luomalla työhön väljyyttä, joka parantaa työssä jaksamista, tukee terveyttä ja antaa mahdollisuuksia työn kehittämiseen. Osa-aikatyön hyödyntämistä tulee lisätä.

Lisäksi tarvitsemme nykyistä parempaa tuottavuuskehitystä ja hyvin maltillista työvoimakustannusten kasvua. Näin pystymme turvaamaan suomalaisten tuotteiden kilpailukyvyn niin kotimaassa kuin ulkomailla. Espanja ja Portugali ovat euroaikana menettäneet hintakilpailukykyään suhteessa mm. Saksaan 20 prosenttia. Siinä on heidän talousvaikeuksiensa perimmäinen syy. Me olemme menettäneet kilpailukykyä nyt muutaman yksikön. Tämän kehityksen ei saa antaa jatkua.  

Julkisia menoja on karsittava, jotta menot pysyisivät reaalisesti näissä lukemissa. Valtion budjetteihin on rakennettu menoautomaatteja, jotka nostavat voimakkaasti menoja tulevina vuosina. Kunnat eivät suoriudu nykyisestä määrästä tehtäviä, vaan niiden on keskityttävä perustehtäviinsä: elinvoimaisena pysymiseen, koulutukseen, laajoihin perusterveydenhuoltopalveluihin ja kaikkein vähäosaisimmista huolehtimiseen. Veronkorotuksia on myös luvassa myös.

Nopean talouskasvun varaan ei taloutta voi laskea. Tämänhetkinen tilanne on elvytyksen aikaansaamaa tilapäistä piristystä, ei kestävää kehitystä. Seuraavan eduskunnan on tehtävä julkisen talouden tasapainottamisohjelma, jolla se saa talouden alijäämän kääntymään kestävästi ja uskottavasti laskuun. Siten jätämme kestävämmän perinnön tuleville vuosille.