Obaman turvallisuusstrategia

Sunnuntai 30.5.2010 klo 22:12 - Marco Roth

Presidentti Obama esitteli viime viikon torstaina Kansallisen turvallisuusstrategiansa, jossa määritellään hänen hallintonsa painopisteet terrorismintorjunnasta kansainvälisen avun antamiseen. Strategia sisältää paljon samaa kuin Bushin hallinnon strategiassa, mutta niissä on myös selkeitä eroavaisuuksia.

Suurimmat erot ovat kielenkäytössä. Obaman kansallinen turvallisuusstrategia on korvannut kaikenkattavat ”sota terrorismia vastaan” määrittelyt monivivahteisimmilla ilmaisuilla tiettyjen terroristiryhmien muodostamalla uhalla. Al-Qaeda ja sitä tukevat ryhmät nostetaan konkreettisimmaksi uhaksi. Strategisena tavoitteena on saada terroristikentässä aikaan jakaantumista yhtenäisyyden sijaan. Terrorismi halutaan asettaa suurempaan kontekstiin, se ei muodosta uhkaa USA:n olemassaololle ja siksi pelon lietsomista ja ylireagointia halutaan välttää. Pääsyä Pakistanin ydinaseisiin pidetään vaarallisimpana, mutta ei tällä hetkellä todennäköisenä, uhkana.

Merkittävänä sisäisenä uhkana pidetään radikalisoitumista. Nykyisiä radikaaleja ryhmiä pidetään huonosti organisoituneina ja puutteellisin varoin toimivina, mutta radikalisoitumisen uskotaan lisääntyvän. Tämän estämiseksi pyritään voimistamaan  yhteisöjä niin, että radikaalit voimat eivät pääse niissä valtaan.

Turvallisuusstrategian terveysosiossa on nostettu ensisijaiseksi painopisteeksi amerikkalaisia uhkaavat kotoiset epidemiat sekä amerikkalaisiin vaikuttavat koko maailmaa uhkaavat vakavat pandemiat. Tämän lisäksi strategiassa kuvataan laajasti USA:n moraalista ja strategista intressiä vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmiä eri puolilla maailmaa. Suurta taloudellista tukea maailmanlaajuisiin terveysalan ohjelmiin ei kuitenkaan luvata, tosiin kuin Bushin turvallisuusstrategiassa. Obaman hallinnossa terveys asetetaan laajempaan kokonaisuuteen, jossa pyritään estämään konflikteja, edistämään taloudellista kasvua, nostamaan ihmisiä pois köyhyydestä ja vahvistamaan demokraattista hallintoa.

Eroavaisuuksien ohella Obaman turvallisuusstrategia alleviivaa jatkuvuutta ja kansainvälisen turvallisuuden merkitystä. Se vakuuttaa, että USA:n tulee pysyä sotilaallisesti ylivertaisena ja varaa itselleen oikeiden käyttää voimaa USA:n etujen puolustamiseksi. Tässä on selkeitä kaikuja Bushin hallinnon turvallisuusstrategiasta.

Obaman Kansallinen turvallisuusstrategia väittää näkevänsä maailman sellaisena kuin se on. Se ei kuitenkaan ota kantaa siihen miten toimitaan kun 2000-luvun nousevat suurvallat - EU, Kiina, Venäjä ja Brasilia - eivät ole samaa mieltä kansainvälisten ongelmien ratkaisusta kuin USA. Näinhän on viime aikoina ollut monessa asiassa, aina Iranin kysymyksestä ilmastonmuutokseen. Missä kysymyksissä USA on valmis toimimaan ohi kansainvälisen mielipiteen ja kulkemaan omia polkujaan? Millaiset vaikutukset tästä tulee olemaan? Myöskin tietoverkkojen turvallisuus ja käyttö sotilaallisiin tarkoituksiin ohitetaan kevyesti, vaikka USA on juuri perustanut USA Cyber Command -organisaation joka tällaisiin tarkoituksiin kykenee.

Samalla turvallisuusstrategia perää uuden kansainvälisen turvallisuusarkkitehtuurin rakentamista. Harvojen suurvaltojen maailmasta ollaan matkalla monenkeskiseen maailmaan, jossa USA:n taakkaa jakamaan ja sen etuja ajamaan tarvitaan uusia kansainvälisiä instituutioita. Kansainvälisen vastuun jakamiseen - terrorismista ja köyhyyden vähentämisestä ilmastonmuutokseen - USA kutsuu nousevia suurvaltoja.

Lue strategia kokonaisuudessaan:

http://www.whitehouse.gov/sites/default/files/rss_viewer/national_security_strategy.pdf