Talouskriisin puristuksessa ystävät läheltä

Sunnuntai 14.12.2008 klo 1:48 - Marco Roth

Talouskriisi on edetessään lähentänyt naapurimaita tekemään monenlaista yhteistyötä. Euroopassa yhteistyö on tiivistynyt ja Pohjois-Amerikassakin ollaan pikku hiljaa heräämässä tähän. Historian lehtien havinaa on myös Aasiassa. Tänään Japanin Fukuokassa Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean johtajat tapasivat ensimmäisen kerran virallisissa kolmenvälisissä neuvotteluissa. Kokous oli menestys. Maat sopivat tiivistävänsä merkittävästi yhteistyötään.

Sopimukseen päästiin mm. siitä, että Aasian kehityspankille annetaan lisää rahaa, maiden keskuspankkien välistä rahanlainausta helpotetaan, kauppaa ja taloudellista yhteistyötä sekä sosiaalista ja kulttuurista vaihtoa lisätään ja maiden välisen toiminnan avoimuutta vahvistetaan kunnioittaen maiden kulttuureja ja erityispiirteitä. Kokouksessa sovittiin myös systemaattisesta yhteistyöstä luonnonkatastrofien - maanjäristykset, taifuunit, tulvat jne - tuhojen vähentämiseksi.

Näissä maissa - jotka kattavat 75% Itä-Aasian taloudesta - on ryhdytty myös konkreettisiin toimiin. Kiina on jo aiemmin luvannut 586 miljardin dollarin tukipaketin talouden elvyttämiseksi, Japanin keskuspankki lupasi eilen 255 miljardia dollaria ja talouskriisistä pahiten kärsivä Etelä-Korea elvyttää talouttaan 130 miljardilla dollarilla. Tarkoitus on kehittää maiden infrastruktuuria ja tukea kotitalouksia. Maat lupasivat auttaa toisiaan talousvaikeuksista selviämiseksi.

Aasian talousjättien kokous oikeastaan jatkoi sitä maiden viime vuosien aikaista suhteiden lämpenemistä, jota historian rasitteet ovat hidastaneet. Tässä kokouksessa otettiin tiikerinloikka kohti Itä-Aasian unionia ja sitä, että Aasia vetää maailman talouden ylös taantumasta. Ensi syksynä siellä talous jo elpynee, kun Euroopassa ja Yhdysvalloissa vielä rämmitään taantumassa.

Oma osuutensa Suomenkin pitäisi Aasian tulevasta kasvusta varmistaa itselleen. Onneksi meillä on osaavia ja kielitaitoisia ihmisiä, jotka Aasian kieliä taitavat. Pitäisiköhän lainata vanhimman poikani Japanin kirjoja ja ryhtyä opiskelemaan? Ei pöllömpi ajatus J