Tarttuuko Amerikan tauti Suomeen?

Maanantai 25.8.2008 klo 2:29 - Marco Roth

Perinteisesti neljä maata on hallinnut Suomen ulkomaankauppaa: Ruotsi, Venäjä, Saksa ja Iso-Britannia. Nyt Ison-Britannian merkitys tuontimaana on vähentynyt ja neljänneksi suurimmaksi tuontimaaksi on noussut Kiina 7,5 prosentin osuudella.

Amerikan talouden matalapaine näkyy meille erityisesti Ruotsin, Saksan ja Ranskankin kautta. Kun Saksan ja Ruotsin toisen vuosineljänneksen luvut valmistuvat, ne osoittanevat bruttokansantuotteen laskua. Toistaiseksi tämän vaikutus on näkynyt meillä yllättävän vähän. Tuonti kasvoi tammi-kesäkuussa kuusi prosenttia ja vienti neljä prosenttia. Alkuvuoden kauppatase oli meillä vielä vajaa 3 miljardia euroa ylijäämäinen.

Nyt Venäjän ja Saksan kaupan kauppavaje on alkanut kasvaa huolestuttavasti samalla, kun Ruotsin ja Iso-Britannian kauppaylijäämä on supistumassa. Toistaiseksi kuitenkin Euroopan viimeaikainen USA:ta nopeampi talouskasvun hidastuminen ei ole pahentanut työttömyyttä Suomessa. Päinvastoin, työllisten määrä on meillä noussut ja työttömien määrä vähentynyt. Kotimainen kulutus on ollut ja tulee olemaan ratkaisevassa asemassa.

Tämä puoltaa veronkevennysten ajoitusta, vaikka inflaatiopeikkokaan ei ole kokonaan uhkakuvista kadonnut. Tosin niiden elvytysvaikutus ei vähenisi ollenkaan, vaikka alennukset kohdistettaisiin pääosin pieni- ja keskituloisille ja osa varoista jätettäisiin investointivarastoon tie- ja raideliikenteen parannuksiin. Niissä on kasautunut korjausvelkaa, joka jossain vaiheessa pitää hoitaa pois.

Uhkakuvana meillä on, jos vienti pitkään vähenee, että kehitys alkaa jossain vaiheessa tuntua työllisyydessäkin. Sen vaikutukset ovat aina monipolviset, niin elinkeinoelämään kuin ihmisten hyvinvointiin. Tämä nähtiin valitettavan hyvin edellisen laman aikana.