Öljyn saatavuuden heikkeneminen muuttaa maailmaa
Torstai 31.7.2008 klo 4:51 - Marco Roth
Aamulehden mielipidepalstalla (28.7) Heikki Sairanen kirjoitti: ”Öljyn saatavuuden nopea heikkeneminen on vakavimpia turvallisuusuhkiamme” Lainaus liittyy Sairasen kirjoitukseen, joka käsitteli mahdollisen Iran-hyökkäyksen seurauksia.
Ennakointitutkimusorganisaatiot veikkaavat hyökkäyksen todennäköisyydeksi 50–75%. Hyökkäyksellä olisi monenlaisia poliittisia vaikutuksia, joista keskityn talouspoliittisiin vaikutuksiin.
Hyökkäys Iraniin katkaisisi Opec-maiden toiseksi suurimman öljyntuottajan toimitukset ja vaikuttaisi jopa 40 % öljyntoimituksista. Muissakin öljyntuottajamaissa on aseellisten kriisien ja lakkojen uhkaa, joten öljyn saatavuus voi syksyn aikana merkittävästi heikentyä.
Öljyn saatavuuteen vaikuttavat myös suuremmat megatrendit. Öljytuotannon huippu saavutettaneen 2010–2020, jonka jälkeen normaalien markkinamekanismien mukaan hinta tulee merkittävästi nousemaan. Öljyala itsekin uskoo kaupallisesti hyödynnettävän öljyn loppumiseen ennen vuosisadan puoliväliä. Kylläisistä markkinoista kertovat mm. öljyjalostamoiden fuusiot ja se, että uuteen tuotantoon ei ole juurikaan investoitu viime vuosikymmenien aikana.
Edelliset öljykriisit ovat johtuneet siitä, että tuottajat ovat pienentäneet tuotantoaan tietoisesti. Tällä hetkellä tuotetaan öljyä niin paljon kuin pystytään, kapasiteetti ei paljoa enempään riitä. Myös öljyn tuotantomarginaali on niin pieni, että käytännössä maailma elää öljyn suhteen kädestä suuhun. Siksi vaikeudet öljyn saatavuudessa vaikuttavat nopeasti maailmantalouteen ja sitä kautta ihmisten arkeen.
Energia pyörittää taloutta. Pankit luovat pääomia lainaamalla enemmän kuin on varantoja, luottaen tulevaan kasvuun, jota ylläpitää halpa öljypohjainen energia. Tämä on ollut riittävä takuu velalle. Halvan öljyn väheneminen vie pohjan tuon takuun pätevyydeltä. Talouden perusrakenteet tulevat muuttumaan, jos vastaavaa halpaa, helposti hyödynnettävää ja kuljetettavaa energiamuotoa ei pystytä kehittämään. Ymmärtääkseni tällä hetkellä ei ole päästy lähellekään tällaista energiamuotoa. Haastetta lisää se, että kaikki uudet energiamuodot pitää kehittää öljypohjaisen energian varassa.
Öljypohjaisen talouden hiipumisella on puolensa. Ilmasto ainakin hyötyy siitä. Mutta miten valmistaudutaan muutoksiin? Öljyn kallistuminen tulee leikkaamaan kulutusta ja antamaan sysäyksen uusien energiamuotojen kehittämiselle. Länsimaissa öljynpuutteelle herkintä on liikenne. Suomessa vuosittain käytettävästä öljystä yli puolet menee liikenteen tarpeisiin. Maaliikenteessä on suhteellisen käyttökelpoisia vaihtoehtoja öljylle, lentoliikenteessä vähemmän. Halpaan energiaan perustuvat toimialat tulevat hiipumaan ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen tulee välttämättömäksi. Talous tulee läpikäymään merkittävän murroksen.
Meillä on oltava näkemys siitä miten valtiona ja alueellisesti toimitaan, kun öljyn saatavuus heikkenee. Lyhyellä aikavälillä muutoksiin on varauduttava jo tulevan syksyn ja ensi vuoden aikana. Näkemys ja valmius antavat meille mahdollisuuden strategisiin ratkaisuihin, jotka tuottavat eri toimialojen ja ihmisryhmien kannalta parempia vaihtoehtoja kuin pakon edessä tehtävät paniikkiratkaisut.
Energia- ja puolustusstrategioiden on siis oltava sopusoinnussa keskenään, katse riittävän kaukana tulevaisuudessa. Ensin mainittu ei liene tarpeeton myöskään paikallishallinnon tasolla. Myös energia-asioiden tuominen osaksi peruskoulujen opetusohjelmaa, esim. maantiedon tai yhteiskuntaopin (jos sellaista enää edes on?) puitteissa, olisi syytä harkita...