Haamurahakuplan puhkeamisesta ja varautumisesta hitaamman kasvun vuosiin

Sunnuntai 13.7.2008 klo 22:08 - Marco Roth

Joskus hyvät uutiset tuntuvat pelottavilta. Tämänsuuntaisia tuntemuksia tuli kun Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n johtaja Dominique Strauss-Kahn totesi eilen, että pahin vaihe globaalissa talouskriisissä on ohi. Tosin hän totesi, että maailmantalous ei ole vielä tasapainossa, vaan se on edelleen "jumissa taantuman kylmyyden ja inflaation poltteen välissä" ja kriisin taloudelliset vaikutukset ovat vielä edessäpäin.

Mitähän nämä vaikutukset tulevat olemaan? Huolestuneena olen seurannut sitä, miten rahoitusmarkkinoiden ongelmat ovat voimistumassa ja laajenemassa. Rahoitusmarkkinoita on paisutettu ilmalla, haamurahalla, josta ilmat imeytyvät jossain vaiheessa pois. Nyt jo USA:n pankkien markkina-arvosta on kadonnut yli tuhat miljardia dollaria. Maailmanmarkkinoiden ”haamuraha” on etsimässä reaalisia ostokohteita, minkä luulisin ennakoivan ilmojen suurempaa puhkeamista haamurahakuplasta.

Maailmantalouden käytettävissä olevasta rahasta 1 % on käteistä, 11 % on nk. lavennettua rahaa (broad money: luotolliset tilit yms), vakuudellisten rahamarkkinoiden osuus on 13 % ja johdannaismarkkinan osuus 75 %. Jälkimmäiset rahamarkkinat ovat syntyneet viimeisen 40 vuoden aikana, joten muutos on ollut raju. Niillä rahoitusta on voitu pumpata markkinoille, mutta niihin kertyy helposti haamurahaa, jolla ei ole reaalista arvoa.

Johdannaisten suuruus on noin 3000 miljardia dollaria päivässä, josta Suomen osuus on noin 10 miljardia dollaria. Kolmasosa tästä on luottoriskijohdannaisia. Suorat vaikutukset Suomeen tästä jäänevät siis aika pieniksi. Välilliset vaikutukset kansainvälisten markkinoiden kautta lienevät suuremmat. Inflaatio ainakin pysynee korkeana suurimmassa osassa maailmanmarkkinoita. USA:ssa ja joissain Aasian maissa tämän vaikutus lienee suurin sekä niissä maissa, jotka ovat taloudellisesti vahvasti sidoksissa näihin maihin. Euroopassakin inflaatio pysynee 5 prosentin tuntumassa pidempään kuin nyt on arvioitu.

Dollarin kurssi luultavasti heikkenee edelleen loppuvuoden aikana, vaikka FED:n pääjohtaja Ben Bernanke on viime viikkoina puhunut paluusta vahvan dollarin politiikkaan. Merkittävästi vahvistuvaan dollariin en usko, sillä siihen tarvittaisiin Fedin ohjauskoron reilua nostoa ja rahamäärän tulon vähentämistä markkinoille. USA:n markkinat ovat niin riippuvaisia kansalaisten ostovoimasta, että se romahduttaisi talouden. Niissä Aasian maissa, jossa taloudet perustuvat halpaan kustannustasoon ja vientiin, USA:n inflaatio ja taantuma sekä Euroopan taantuma näkyvät merkittävänä viennin vähenemisenä.

Globaalin talouden tila on tällä hetkellä niin herkkä, että se ei kestä isompia poliittisia mullistuksia. Voisivatko niitä aiheuttaa ruokamellakat tai Lähi-Idän herkkä tilanne? Suomen on varauduttava näihin muutoksiin, jotka tuovat vähintään hitaamman kasvun vuosia meille jatkossa. Uskoisin, että valtion taholta on tehty riskianalyysi niistä toimialoista, jotka sukeltavat pahiten ja toimintasuunnitelmat niiden varalle. Jos näin ei ole, sellainen pitäisi pikimmiten tehdä. Myös seutukunnittain pitäisi tehdä samanlainen riskianalyysi ja toimintasuunnitelma.