Nollakasvua, globaalia inflaatiosuota ja veroelvytystä pienituloisille

Lauantai 31.5.2008 klo 1:43 - Marco Roth

Vilkaisin aamulla eilistä Kauppalehteä ja silmiin osui uutinen dollarin noususta korkeimpaan arvoonsa yli viikkoon. Öljyn hinnanlasku ja USA:n pörssikurssien nousu avittivat kurssin nousua. Tämä nähtiin maailmantalouden piristymisen enteenä.

Ikävä olla pessimisti, mutta en usko pahimman olleen vielä takana. Heikon dollarin perussyyt ovat syvemmällä, vaihtotaseen vajeessa, dollarin ylitarjonnassa maailmalla ja nollakasvun aiheuttamissa koronlaskuissa. USA:n kauppataseen vaje on supistunut alimmalle tasolleen viiteen vuoteen. Lainanannon kiristyminen, kallistuva polttoaine ja ruoka sekä aleneva asuntojen hintakehitys tuntuvat kuluttajien kukkaroissa ja kulutuskysynnässä. USA:n nettovienti on kuitenkin niin vahvaa, että se kannattelee taloutta.

Vaikeuksia taloudessa ei ole vain USA:ssa. Isojen euromaiden taloudet ovat heikentyneet: Saksan kuluttajien tulevaisuuden luottamusta kuvaava Gfk-indeksi heikkeni ja Ranskan liike-elämän luottamusta kuvaava tunnusluku laski toukokuussa 2,5 vuoteen alimpaan arvoonsa. Suomenkin talouden suunta on selvä: kasvu hidastuu. Meillä kasvuluvut tuskin painuvat nollaan, mutta tälle ja ensi vuodelle ennustetut parin prosentin kasvuluvut ovat silti surkeita verrattuna edellisten vuosien kasvulukemiin.

Talouden vitsaus on nyt se, että samalla kun talouskasvu on alkanut hidastua, kuluttajahinnat ovat lähteneet nousuun. Inflaation ja hidastuvan talouskasvun yhdistelmä on vaikea yhtälö ratkaista. Tulevaisuuden iso kysymys on, miten inflaatio etenee jatkossa. Euroopan inflaatiossa on jo paljon muutakin kuin öljyn ja ruoan hintojen nousua. Korkea inflaatio sitoo EKP:n käsiä. Hintojen nousukierre tekee ohjauskoron laskemisesta vaikeaa.

Suomessa valtiontalous on onneksi hyvässä mallissa, ja tällä hetkellä valtiolla on rahoitussaamisia enemmän kuin velkaa. Elvytysvaraa näyttäisi siis olevan ja valtiovarainministeri Kataisen väläyttelemät veronkevennykset viittaavat siihen, että tätä varaa aiotaan syksyllä tai viimeistään ensi vuonna käyttää. Tulevassa veronalennuksessa on otettava huomioon myös sosiaalisia näkökohtia ja korjattava verotuksen rakenteellisia puutteita. Kataisella näyttää tähän olevan ainakin yritystä. Toivottavasti hän onnistuu.