Koulutus suomalaisen hyvinvoinnin avaintekijä
Keskiviikko 6.2.2008 klo 15:15 - Marco Roth
Miksi Suomi pärjää maailman taloudellisessa kisassa niin hyvin ja tarjoaa kansalaisille kohtuullisen kattavia palveluja? Jouluna ilmestynyt arvovaltaisen pohjoismaisen professoriryhmän analyysi pohjoismaisen hyvinvointi- ja talousmallin nykytilasta ja tulevaisuudesta antaa tähän kohtuullisen hyviä vastauksia.
Ryhmä kokosi kattavan kuvauksen siitä, mitkä ovat Suomen haasteita, jos hyvinvointia halutaan ihmisille myös tulevaisuudessa. Professoriryhmän analyysin mukaan pohjoismainen hyvinvointi- ja talousmalli on hyvä, mutta ei tulevia haasteita ajatellen riittävän hyvä.
Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, mutta uudistamisen tiellä on liiallinen tyytyväisyys vallitseviin oloihin ja kyvyttömyys tiedostaa uudistusten tarve. Professoriryhmän mukaan korkeampi syntyvyys tai lisääntyvä maahanmuutto eivät ratkaise Suomen julkisen talouden rahoitusongelmia. Myös ennestään korkeiden veroasteiden edelleen nostaminen voi osoittautua kansantaloudelle kalliiksi.
Professorit suosittelevat ikärakenteen muuttumisen vuoksi vähentämään tukiriippuvuutta ja nostamaan työllisyysastetta. Myös hyvinvointivaltion vastuualuetta olisi rajattava tarkemmin ja julkista palvelutarjontaa tehostettava. Suomalainen hyvinvointi- ja talousmalli on puutteista huolimatta pärjännyt hyvin, vaikka sen olisi talousteorioiden mukaan pitänyt korkean verotusasteensa vuoksi osoittautua muita heikommaksi. Salaisuus lienee siinä, että malli on kyennyt ylläpitämään merkittävää sosiaalista liikkuvuutta.
Tuloeroista ollaan montaa mieltä, mutta yhtä mieltä ollaan siitä, että niiden ei tule periytyä. Tässä Suomi on onnistunut hyvin; yhdistämään tehokkuuden ja tulotasauksen vaatimukset siksi, että merkittävä osa verotuloista on ohjattu lapsiperheiden ja koulutuksen tukemiseen. Siis sosiaalisen liikkuvuuden avaintekijöihin. Suomessa pääsee koulutuksen kautta etenemään tavalla, joka muissa maissa on hyvin vaikeaa.
Investoinnit inhimilliseen pääomaan ja nuorten osaamiseen ovat aina sijoitus yhteiskunnan tulevaisuuteen. Tähän pääomaan valtion ja kuntien on satsattava myös jatkossa, jos kattavaa hyvinvointia halutaan tarjota vielä lastemme lapsille.
Marco Roth
Pirkanmaan piirin tj
